Fanny Churberg

FANNY
CHURBERG
(1845-1892)

Pohjalaisuus merkitsi hyvin paljon Vaasassa syntyneelle Fanny
Churbergille. Hänet tunnetaan myös innokkaana fennomaanina,
jolle J. L. Runeberg oli tärkeä vaikuttaja. Churberg opiskeli piirustusta
ensin Viipurissa Augusta Soldanin johdolla. Myöhemmin
Helsingissä hän jatkoi Alexandra Frosterus-Såltinin ja
myöhemmin Emma Gyldénin oppilaana. Myös Churbergin ystävä
Berndt Lindholm toimi hänen opettajanaan.
Churberg matkusti Lindholmin kanssa ensimmäistä kertaa
opiskelemaan maisemamaalausta Düsseldorfiin, joka oli tuolloin
merkittävä taide- ja opiskelukaupunki. Düsseldorf oli luonnollinen
valinta, sillä Churberg oli kaupungin ja saksalaisen
kulttuurin innokas ihailija. Valintaan vaikuttivat varmasti myös
hänen siihenastiset opettajansa, jotka olivat opiskelleet kuvataiteita
Düsseldorfissa. Koska naisia ei hyväksytty opiskelijoiksi
kaupungin taideakatemiaan, Churberg opiskeli yksityisesti
saksalaisen Carl Ludwigin johdolla. Vuonna 1875 Churberg
matkusti Pariisiin, missä hän viipyi seuraavaan kevääseen.
Muista suomalaisista poiketen Churberg ei opiskellut Pariisissa
naistaiteilijoille tarkoitetuissa akatemioissa, vaan yksityisesti
ruotsalaisen Wilhelm von Gegerfeltin johdolla. Pariisi ja tuon
ajan ranskalainen taide eivät kuitenkaan innostaneet Churbergiä
yhtä paljon kuin Düsseldorf.
Vuonna 1880 Churberg lopetti yllättäen maalaamisen ja keskittyi
taidekäsityön uudistamiseen. Hän oli ollut jo pitkään
kiinnostunut kansanomaisista käsitöistä sekä perustamassa
Suomen Käsityön Ystäviä vuonna 1879. Churberg johtikin
yhdistystä 1880-luvulla, suunnitteli malleja, ohjasi kutojia ja
teki valistustyötä. Lisäksi hän toimi kuvataidekriitikkona mm.
Finland-päivälehdessä, Morgonbladetissa sekä Wasabladetissa.
Fanny Churberg oli myös tärkeä innoittaja myöhemmille
suomalaisille naistaitelijoille, mm. Helene Schjerbeckille joka
kuvasi häntä ”intohimon esiin loitsivaksi taikuriksi”.

JOKIMAISEMA (1877)

Churbergin ”Jokimaisema” sijoittuu Porvooseen ja sillä on kaksi
rinnakkaisteosta Ateneumin kokoelmissa ”Kaislankokoojat”
(1877) ja ”Jokimaisema” (1878). Ateneumin teoksissa maisemaa
on kuvattu hieman eri kuvakulmasta eikä niissä ole ihmisiä.
Kaikissa kolmessa maalauksessa jokimaisema on kuvattu
vastavaloon. Aurinko ei näy kuvassa, mutta sen voi aavistaa
sijaitsevan korkealla taivaalla. Hopeanharmaa valo heijastuu
maiseman eri elementeistä kuten vedestä, rakennusten katoilta
ja seipäille kuivumaan nostetusta kaislasta.

Teksti Anne-Maria Pennonen