AMELIE LUNDAHL, TYTTÖ LEHTIMETSÄSSÄ.
Sign. Öljy levylle 31x26 cm.
Amélie Lundahl: Tyttö lehtimetsässä, 1880-luvun alkupuoli
Amélie Lundahl oli kuului ensimmäisiin suomalaisiin taidemaalareihin, jotka 1870-luvulla matkustivat jatkamaan opintoja Pariisiin. Hän oli opiskellut jo kotimaassa ja Tukholmassa, mutta Ranskasta tuli hänen taiteellinen kotinsa. Lundahl tutustui siellä ranskalaisten realistien kevyeen mutta samalla tarkkaan maalaustapaan ja omaksui jo 1870-luvun lopulla ulkoilmamaalauksen, joka oli vielä uutta suomalaisille. Esimerkiksi Albert Edelfelt kirjoitti juuri samoihin aikoihin ulkona maalaamisen ongelmista, kuten valo ja varjon kuvaamisen vaikeudesta vuorokaudenaikojen jatkuvasti vaihdellessa. Amélie Lundahl kuitenkin maalasi 1880-luvulla pääasiassa ulkona, pitkään Bretagnessa, jota taiteilijat pitivät ulkoilmamaalarien ”luvattuna maana”, mutta myös Ranskan-matkojensa väliaikoina kotimaassa oleskellessaan. Juuri 1880-luku, etenkin sen alkupuoli, oli hänelle taiteellisesti koko hänen uransa merkittävintä ja tuloksekkainta.
Maalaus Tyttö lehtimetsässä (tunnetaan myös nimellä Tyttö metsässä) on todennäköisesti syntynyt kotimaan matkan aikana. Teokseen ei ole merkitty vuotta, mutta se on saattanut syntyä joko kesällä 1882, jolloin Amélie Lundahl oleskeli yhdessä lähimmän taiteilijatoverinsa Maria Wiikin kanssa tämän sukulaisten omistamassa Botbyn (Puotilan) kartanossa Helsingin lähistöllä, tai seuraavan Suomen-vierailun aikana kesällä 1885. Seuraavana syksynä hän siirtyi taloudellisten syiden vuoksi Tukholmaan ja työskenteli Ruotsissa vuosikymmenen jälkipuolen. Tyttö lehtimetsässä on kevyesti ja ilmavasti toteutettu, ja teoksen maalaustapa viittaa tuoreisiin Ranskasta saatuihin virikkeisiin. Otteeltaan ja väritykseltään se on vapautunut ja hallittu. Tummat puunrungot antavat teokselle ryhtiä, puiden takaa läikehtivä järvi muodostaa valoisan taustan lehvistölle. Puuhun nojaava, mietteisiin vaipunut tytön hahmo toistuu muutamissa Lundahlin 1880-luvun alkupuolen ja puolivälin maalauksissa. Hän oli ylipäänsä kiinnostunut juuri nuorten naisten kuvaamisesta ja sijoitti mallinsa myöhemminkin mielellään metsään.
Riitta Konttinen