Timo Sarpaneva, veistos, "Ahtojää", signeeraamaton.
Puumuottiin puhallettua kirkasta lasia. Korkeus 44 cm. Alaosa 20 x 20 cm.
Iänmukaista kulumaa. Naarmuja. Yleisvaikutelma hyvä.
Esine kuului ylihyttimestari Reino Löflundin kokoelmaan ennen kun se siirtyi perintönä nykyiselle omistajalle.
Reijo ”Reka” Löflund syntyi vuonna 1926. Jo 14-vuotiaana hän aloitti oppipoikana Iittalan lasitehtaalla puhaltaen kaikkein nuorimpana puhaltajana lääkepulloja sotateollisuuteen. Myöhemmin Löflund oli vapaaehtoisena sodassa ja sieltä pois päästyään hän sai vakanssin hyttimestarina (työnjohtajana) Iittalan lasinpuhaltamossa.
1950-luvulla alkoi työskentely eri taiteilijoiden kanssa muiden muassa Timo Sarpanevan kanssa. Myöhemmin Löflund nimitettiin ylihyttimestariksi, vastaten koko Iittalan lasinpuhaltimon tuotannosta. Tämä nimitys on suuri kunnia lasiammattilaisten piireissä.
Reka kehitteli uransa aikana useita uusia tuotteita ja tekotapoja taiteilijoiden kanssa. Yhdessä Timo Sarpanevan kanssa he kehittivät esimerkiksi Claritas-, Arkipelago- ja Finlandia-sarjan.
Yksityiskohta "Ahtojää" -teoksesta Montrealissa -67 on kuvattuna kirjassa "Sarpaneva ", Kaj Kalin, Timo Sarpaneva, Marjatta Svennevig, 1986. Sivu 229.
Timo Sarpaneva toimi Montrealin maailmannäyttelyn EXPO-67 arkkitehtina. Hän suunnitteli näyttelyyn myös ”Ahtojää” lasiteoksen. Kookas teos (9m x 4,5m) koostui sadoista puumuottiin puhalletuista lasielementeistä, jotka kiinnitettiin teräsalustaan. Puumuottejä valmistettiin kymmenittäin. Yhdellä muotilla saattoi valmistaa keskimäärin 8 kpl veistoksia, jonka jälkeen se oli palanut loppuun. Jokainen lasielementti on ainutlaatuinen lasiveistos. Joitain ylimääräisiä kappaleita valmistettiin rikkoutumisen varalle.
”Ahtojää” lasiveistokset erottuvat ”Finlandia” -kokoelman teoksista. Niiden valmistustekniikka on sama, muotokielessä on pieni poikkeama: ”Ahtojää” -veistosten alaosa levenee neliön muotoon. Rinnakkain aseteltuina ne muodostavat reliefissä peittävän pinnan.
Marjatta Sarpaneva