Helene Schjerfbeck
Helene Schjerfbeck, "Kirkonikkuna"
Signeerattu HS. Maalattu 1919. Öljy kankaalle 69 x 50,5 cm
Iänmukaista kulumaa. Pieni reikä puurungon oikealla oksalla.
Alkuperä - Provenienssi
Gösta Stenman. Siirtynyt perintönä samassa suvussa.
Näyttelyt
"Den Finske Kunstudstilling ved Charlottenborg", Kööpenhamina 1919, nro 106.
"Helene Schjerfbeckin muistonäyttely", Helsingin Taidehalli, 1954, nro 91.
"Helene Schjerfbeck", Helsingin Taidetalo, 11.7.-24.8.1980, nro 35.
"Privaatti 84", Helsingin Taidehalli, 1984, nro 113.
"Helene Schjerfbeck", Ateneum 2.2.-5.4.1992, nro 293.
"Helene Schjerfbeck", The Phillips Collection, Washington D.C., 1992; The National Academy of Design, New York 1992—1993, nro 293.
"Helene Schjerfbeck: Kvinder, mandsportraetter, selvportraetter, landskaper, stilleben", Nordjyllands Kunstmuseum, Aalborg, Tanska 1997.
"Helene Schjerfbeck: Naisia, miehiä, omakuvia, maisemia, asetelmia", Turun taidemuseo 1997—1998, nro 54.
"Helene Schjerfbeck 1862—1946", Hamburger Kunsthalle 2007; Gemeentemuseum, Den Haag 2007; Musée d’Art Moderne de la Ville de Paris 2007—2008, nro 69.
"Helene Schjerfbeck 150 vuotta, Ateneumin Taidemuseo, Helsinki 1.6.-14.10.2012; Prins Eugens Waldemarsudde, Stockholm, 2013; Göteborgs konstmuseum, Göteborg, 2013, nro 413.
Kirjallisuus
H.Ahtela, "Helene Schjerfbeck", Helsinki 1953, nro 522. Kokosivunkuvana s.176, kuva nro 76.
"Helene Schjerfbeck", toim. Leena Ahtola-Moorhouse, Ateneum, 1992, nro 293, kokosivunkuvana s.197.
Riitta Konttinen, "Oma tie - Helene Schjerfbeckin elämä", Otava 2004, kuvattuna s.310
"Helene Schjerfbeck", Hamburger Kunsthalle, Hirmer Verlag, 2007, kuvattuna s.116.
Lena Holger, "Helene Schjerbeck-Silti minä maalaan, taiteilijan kirjeitä Maria Wiikille", SKS 2011. Kuvattuna s.146.
"Helene Schjerfbeck-150 vuotta", toim. Leena Ahtola-Moorhouse, Ateneumin Taidemuseo, 2012, nro 413, kuvattuna s.228.
Muut tiedot
Helene Schjerfbeckin maalaus Kirkonikkuna vuodelta 1919 kuuluu taiteilijan kiinnostavimpiin kaupunkikuviin. Aiheena oli kapean nousevan kadun kulmilta näkyvä Tammisaaren kirkon sivuikkuna ja kaksihaarainen puunrunko sen vieressä. Samoin kuin Schjerfbeckin muotokuvien kohdalla kyseessä ei ole mikään näköismaalaus, vaan henkisen tilan maalauksellinen toteutus. Kaukaa katsoen maalaus on lähes abstrakti, japanilaisittain sanoen siitä muodostuu avaimen reiän näkymä. Huomion kiinnittää pehmeästi toisiinsa kietoutuvat kelluvat muodot ja värit, joita kirkastaa oikealla yläkulmassa raikas sininen taivaankulma.
Schjerfbeck vieraili Tammisaaressa 1918, 1919 ja 1920 esi-isiensä kaupungissa. Hän asettui sinne vakinaisesti asumaan vuodesta 1925 alkaen. Kesät 1918 ja 1919 toivat hänelle suuria onnenhetkiä, jos myös riipaisevia pettymyksiä.
Kirkonikkuna on monessa mielessä avantgardistinen sommittelultaan. Helene Schjerfbeck oli jo edellä aikaansa maalatessaan Oven Trémalon kappelissa Pont-Avenissa 1894. Kirkonikkunassa toistuu jälleen taito kuvata tilaa kaksiulotteisesti samalla tehden tiettäväksi, että kyseessä on tilallinen aihe. Tämä koettiin silloin avantgardistisena, sillä länsimaiset taiteilijat renessanssista alkaen oli opetettu kunnioittamaan perspektiivin illuusion ylivoimaisuutta. Henkisestikin aiheen tuominen lähelle tekijää resonoi Helene Schjerfbeckin kaipuuseen läheisyyteen, vaikka hän samanaikaisesti joutui suojaamaan psyykettään yliherkkyytensä vuoksi.
Kirkonikkuna on enemmän kuin kaupunkikuva, se on sieluntila, joka kietoo katsojansa pehmeään syleilyynsä.
Leena Ahtola-Moorhouse
Tietoa ostamisesta
Ota yhteyttä
Asiakaspalvelu
Olethan yhteydessä asiakaspalveluumme, mikäli sinulla on kysymyksiä liittyen kuljetukseen, maksuun tai muihin asioihin.
Ruotsi
Puhelin maanantai – perjantai klo 9–13
+46 8-614 08 00
Suomi
Puhelin maanantai - perjantai klo 9–13
+358-9-668 91 10