Reidar Särestöniemi

Reidar Särestöniemen (1925–1981) taiteen lähtökohta oli kotiseudun pohjoinen luonto, jonka keskellä hän eli ja työskenteli. 1960-luvun läpimurtoa seurasi ateljeekoti Honkapirtin rakentaminen Kittilässä Ounasjoen varrella sijainneelle kotitilalle. Täällä Särestöniemi toteutti intensiivisissä väreissä leiskuvat Lapinmaisemansa, kunnes ateljeekoti tuhoutui tulipalossa uudenvuoden aattona 1977. Menetyksestä järkyttynyt taiteilija ei maalannut seuraavana vuonna ennen uuden ateljeensa valmistumista loppuvuodesta.

Ensimmäinen näyttely uuden ateljeen valmistumisen jälkeen pidettiin Vaasassa vuonna 1979. Näyttely jäi myös Särestöniemen viimeiseksi kotimaan yksityisnäyttelyksi, sillä taiteilija kuoli yllättäen kaksi vuotta myöhemmin vain 56-vuotiaana. Vanha kylä ottaa talven vastaan oli yksi näyttelyssä esillä olleista kahdestatoista teoksesta. Teos ostettiin näyttelystä yksityiskokoelmaan, johon se on kuulunut tähän päivään asti.

Teoksessa Vanha kylä ottaa talven vastaan (1979) joen tai meren rannalla sijaitseva kylä on hiljentynyt odottamaan talvea. Harmaantuneet hirsitalot ovat saaneet katoilleen lumipeitteen, ja ensilumen alle on jäänyt myös ruskainen luonto. Laskevan auringon säteet kajastavat vielä horisontissa.

Teoksen valmistumisen aikoihin Särestöniemen värienkäytössä oli tapahtumassa muutos, joka johtui osittain uuden ateljeen valaistusolosuhteista, osittain taiteilijan uudenlaisesta väriajattelusta. Lapin luonnosta innoituksensa saanut intensiivinen värimaailma alkoi muuttua uran loppupuolella pidättyvämmäksi, ja voimakkaat kontrastit ja kirkkaimmat värit vaihtuivat valkoiseen, sinertävän hopeanharmaaseen ja ruskean sävyihin.

Luonnon kiertokulku ja vuodenaikojen vaihtelu olivat erottamaton osa Särestöniemen maailmaa. Kevät ja kesä olivat hänelle kiihkeitä mutta lyhyitä valon ja värin aikoja, kun taas talven pitkä pimeys ahdisti ja pakotti hiljaiseloon. Vasta elämänsä viimeisinä vuosina taiteilija alkoi olla sinut talven kanssa. Myös nyt myytävässä teoksessa kuvattu vanha kylä tuntuu ottavan lähestyvän talven vastaan tyynenä ja rauhallisena.