Akseli Gallen-Kallela, "Aino".
Sign. Öjy kankaalle 115x115 cm.
Iänmukaista kulumaa.
Mikäli haluat tehdä tarjouksen yli 300 000 euron suuruisesta summasta, tarvitaan tähän mahdollisesti erillinen hyväksyntä. Lähetä sähköpostia osoitteeseen validation@bukowskis.com, mikäli haluat tulla hyväksytyksi tälle tarjoustasolle. Asiakastillin tarjoustason voi tarkastaa Omat sivut osion ”Tarjoukset” kautta.
Suoraan taiteilijalta vuorineuvos Rudolf Elfvingille; Kauppaneuvos Kalle Kuusinen; hänen perikuntansa; nykyinen omistaja.
"Kuinka monta Keitelettä?", Gallen-Kallelan museo, 8.2.-11.5.2014.
Onni Okkonen, "Akseli Gallen-Kallela, Elämä ja taide", WSOY, 1949.
Janne Gallen-Kallela-Sirén, "Minä palaan jalanjäljilleni-Akseli Gallen-Kallelan taide", Otava, 2001.
Suomalaisen Kalevalataiteen on katsottu saaneen alkunsa Aino-taruun pohjautuvista triptyykeistä, jotka taiteilija Akseli Gallen-Kallela maalasi varhaisurallaan 1890-luvun vaihteessa. Merkittävimmän, nykyään Kansallisgallerian kokoelmaan kuuluvan Aino-triptyykkinsä taiteilija maalasi Kainuuseen ja Karjalaan suuntautuneen häämatkansa päätteeksi vuonna 1891. Innoituksena teokselle toimi näiden seutujen luonto, ja Ainon mallina taiteilijan oma morsian. Kalevala-aiheet tulivat kulkemaan taiteilijan mukana läpi tämän uran.
Helsinki Winter Salen valikoimaan kuuluvan Ainon Gallen-Kallela maalasi suomalaisen liikemiehen Rudolf Elfvingin tilauksesta vuonna 1916. Kyseessä oli toisinto Aino-triptyykeissä kuvatun tarun viimeisestä kohtauksesta, jossa Väinämöinen menettää vastahakoisen morsiamensa lopullisesti. Kalaksi muuttunut Aino on joutunut Väinämöisen saaliiksi, päässyt karkuun ja pakenee vanhaa kosijaansa ilkkuen. Taiteilijan tarttuessa tilaukseen oli ensimmäisten Aino-triptyykkien valmistumisesta kulunut yli kaksikymmentä vuotta. Aino toteutettiinkin tällä kertaa hyvin erilaisin ottein kuin varhaiset realismin hengessä maalatut esikuvansa.
Gallen-Kallela oli alkanut tavoitella taiteessaan jo 1900-luvun alkuvuosina modernistisempaa ilmaisutapaa. Afrikassa 1910-luvun vaihteessa vietettyinä vuosina hänen taidettaan määrittivät valo ja väri sekä entistä ekspressiivisempi maalaustapa. Voimakkain kolorismi hiipui kotiinpaluun jälkeen, mutta jätti silti jälkensä taiteilijan tuotantoon. Myös vuoden 1916 Aino on maalattu kirkkain värein ja vahvoin siveltimenvedoin. Taustalla avautuva järvimaisema on kuvattu pelkistetysti.
Teos sijoittuu Akseli Gallen-Kallelan uralla ristiriitaiseen aikaan. Afrikassa vietettyjen vuosien jälkeen taiteilijalla perheineen oli vaikeuksia sopeutua Suomeen. Samalla kun Gallen-Kallela sai runsaasti tunnustusta ulkomailta, joutui hän kotimaassaan nuoremman taiteilijapolven ankaran kritiikin kohteeksi. Tämä lannisti taiteilijaa, jonka mielessä mahdollisesti kypsyi jo ajatus tulevasta lähdöstä Yhdysvaltoihin. Tarvaspään ateljeekoti oli vasta valmistunut, mutta ensimmäisen maailmansodan levottomuudet ajoivat perheen Kalelan erämaa-ateljeehen. Täällä taiteilija tunsi löytäneensä taas rauhan. Näinä hiljaisina vuosina hänen taiteellinen tuotantonsa käsitti lähinnä tilausmuotokuvia ja -maisemia.
Akseli Gallen-Kallela is counted among Finland's most famous artists, born in 1865 in Pori. He studied at the Drawing School of the Finnish Art Society in Helsinki and later at the Académie Julian in Paris. He worked across various art forms such as painting, graphics, illustrations, textiles, architecture, and even designed military uniforms. Akseli Gallen-Kallela's first significant work, 'Old Woman with a Cat,' challenged the ideals of its time and paved the way for realism in Finnish painting.
Gallen-Kallela was primarily known for his paintings and illustrations for the Finnish national epic, 'Kalevala.' In 1900, he executed dome paintings with Kalevala motifs for the Finnish pavilion at the World Exhibition in Paris. His visual language is often described as naturalistic, symbolic, and expressionistic
Lue lisää