Ivan Constantinovich Aivazovsky, Haaksirikkoiset.
Sign.1887. Öljy 60x96 cm.
Iänmukaista kulumaa. Pientä kulumaa. Krakeloitunut. Myöhäisempiä korjauksia.
Mikäli haluat tehdä tarjouksen yli 300 000 euron suuruisesta summasta, tarvitaan tähän mahdollisesti erillinen hyväksyntä. Lähetä sähköpostia osoitteeseen validation@bukowskis.com, mikäli haluat tulla hyväksytyksi tälle tarjoustasolle. Asiakastillin tarjoustason voi tarkastaa Omat sivut osion ”Tarjoukset” kautta.
Suomalaisen yksityiskeräilijän jälkeläiset.
"Merimaisemia kautta aikojen", Galleria Uusikuva, Kotka, 22.5.-11.8.2002.
Venäläisen kuvataiteen suurimmat saavutukset merimaisemamaalauksen osalta voidaan lukea taiteilija Ivan Aivazovskin (1817-1900) ansioiksi. Aivazovski loi perustan venäläiselle meritaiteelle, ja hän toimi esikuvana useille aikakauden merkittävimmille merimaalareille.
Ivan Aivazovski syntyi 1817 köyhään armenialasiperheeseen pienessä Feodosijan rannikkokaupungissa Krimillä. Hän aloitti taideopintonsa 1833 Pietarin taideakatemiassa, jossa hän kiinnostui meritaiteesta mm. ranskalaisen opettajansa Philippe Tanneurin vaikutuksesta. Pietarissa viettämänään aikana Aivavzovski tutustui moniin tunnettuihin kulttuurihenkilöihin, mikä vaikutti hänen elämänkatsomukseensa ja loi pohjan hänen itsenäiselle ja omaperäiselle ajattelutavalleen. Valmistuttuaan Taideakatemiasta vuonna 1837 hänelle myönnettiin Akatemian kunniamerkki, ja palkinnon ansiosta hän saattoi jatkaa opintojaan ulkomailla.
Jo Aivazovskin ensimmäiset, 1830-luvulla näytteille asetetut maalaukset herättivät huomiota teknisellä loistokkuudellaan sekä tarkalla luonnonkuvauksellaan. Häntä kiehtoi meri, sen hallitsemattomat voimat sekä jatkuva muutos. Aivazovskin värienkäyttö kertoi hänen omistautumisestaan romantiikan ihanteille.
1840-luvulla Aivazovski matkusti laajalti ympäri Venäjää, Erooppaa ja Yhdysvaltoja. Matkoillaan hän maalasi ahkerasti, ja myönteisen elämänasenteensa, tarmokkuutensa ja avoimen luonteensa ansiosta hän solmi helposti uusia kontakteja. Vuonna 1848 hän palasi kotikaupunkiinsa Feodosijaan, jossa hän eli loppuelämänsä.
Vuonna 1865 Aivazovski nimitettiin Pietarin taideakatemian professoriksi ja myöhemmin vielä sen jäseneksi, ja suurten maalaustaiteellisten saavutustensa vuoksi hänet nimitettiin samaan aikaan Pariisin, Amsterdamin, Rooman ja Stuttgartin taideakatemioiden kunniajäseneksi.
Aivazovski järjesti uransa aikana Venäjällä ja Euroopassa yli 120 omaa näyttelyä, joiden tuoton hän lahjoitti hyväntekeväisyyteen. Aivazovski tuki näin esimerkiksi taiteilijoita, näyttelijöitä, opiskelijoita sekä vähävaraisia perheitä Armeniassa. Vuonna 1865 hän perusti Feodosijan ateljeehensa taidekoulun, jossa lahjakkaat nuoret taiteilijat saattoivat opiskella hänen johdollaan. Myöhemmin hän laajensi ateljeensa myös taidegalleriaksi ja kulttuurikeskukseksi, jossa järjestettiin jo taiteilijan elinaikana konsertteja sekä teatteri-iltoja.
Aivazovsky eli kunnianhimoisen ja aktiivisen elämän. Suurin osa hänen yli 60 vuotta kestäneen uransa tuotannosta koostuu merimaisemista, mutta hän maalasi myös kaupunkikuvia Moskovasta, Pietarista ja Odessasta sekä maisemia muun muassa Ukrainasta ja Kaukasukselta. 1870-luvulta lähtien hän alkoi saada vaikutteita uusista taidesuuntauksista, ja romanttiset piirteet vaimenivat jonkin verran hänen tuotannossaan. Hän alkoi kuvata todellisuutta realistisemmin, ja korvasi loistavat värinsä rauhallisemmilla ja pehmeämmillä sävyillä.
Nyt myytävä teos ”Haaksirikkoiset” vuodelta 1887 edustaa taiteilijan uralla juuri tätä kehitystä. Teoksessa on hillittyä jännitettä ja voimaa, ilmaisutavan ollessa suhteellisen ankara. Aivazovskin koko tuotantoa leimaa taiteilijan ja meren välinen vuoropuhelu. Meri, joskus tyyni, joskus raivoisa ja myrskyisä, oli hänelle ehtymätön vaikutteiden ja inspiraation lähde.
Tekninen tutkimus, IRR-kuvaus mukaan lukien, teoksesta on suoritettu.