Hanna Frosterus-Segerstråle, Äiti ja lapsi.
Sign.1892. Pastelli paperille 110x86 cm.
Iänmukaista kulumaa. Hieman kupruileva paperi. Ei tutkittu ilman kehyksiä.
Taiteilijan perhe.
"Kolme sukupolvea", Tammisaaren museo, 19.2.-15.3.1987.
"Privaatti 88"-Suomalaista taidetta yksityiskokoelmista, Helsingin Taidehalli, 1988.
"Hanna Frosterus-Segerstråle", Hämeenlinnan Taidemuseo, 25.5.-8.9.2002.
Helene Schjerfbeck ja taiteilijasisaret", Taidekeskus Retretti, Punkaharju, 5.5.-29.8.2010.
"Hanna Frosterus-Segerstråle", Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 1/2002, kuvattuna s.35.
Riitta Konttinen, "Naiset taiteen rajoilla-Naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla", Tammi, Helsinki, 2010. Kuvattuna s.182.
Pastellityö ”Äiti ja lapsi” vuodelta 1892 on keskeisimpiä töitä taiteilija Hanna Frosterus-Segerstrålen tuotannossa. Teos oli taiteilijalle itselleen niin merkityksellinen, että se oli aina ripustettuna paraatipaikalle hänen omassa kodissaan. Teosta on luonnehdittu taiteilijan sisäiseksi omakuvaksi, joka kuvaa hänen näkemystään äitiydestä.
Hanna Frosterus-Segerstråle oli vasta 16-vuotias tavatessaan tulevan miehensä, teologian opiskelija Albert Segerstrålen vuonna 1884. Pariskuntaa yhdisti samanlainen suhtautuminen uskontoon ja hengellisyyteen, ja he avioituivat vuonna 1889. Perheeseen syntyi yhteensä kahdeksan lasta. Äiti ja lapsi -teoksen taiteilija maalasi pian toisen lapsensa, Lennartin syntymän jälkeen.
Teoksen värimaailmassa toistuvat hillityt ruskean, harmaan ja luonnonvalkoisen sävyt, jotka luovat sille askeettisen ja seesteisen vaikutelman. Kuvan nuori äiti istuu sängynlaidalla ja katselee rakastavasti sylissään nukkuvaa lastaan. Toinen käsi on laskeutunut raamatulle. Ympäristöstä voi päätellä, että ollaan vaatimattomissa oloissa.
Teoksen taustalla vaikutti Ateneumissa 1891 järjestetty Suomen Taiteilijain näyttely, jonka tarkoitus oli nostaa esiin nuorta ja elinvoimaista ainesta suomalaisessa taiteessa. Näyttelyllä tuli olemaan suuri vaikutus suomalaisen varhaissymbolismin kehitykselle, ja merkittävän symbolistin, Pierrre Puvis de Chavannesin entisenä oppilaana Frosterus-Segerstråle on varmasti seurannut suuntauksen saapumista Suomeen kiinnostuneena.
Äiti ja lapsi -teoksen harmonisessa värimaailmassa ja tunnelmassa näkyvät selvästi Puvis de Chavannen vaikutteet. Pyrkimys henkisyyden korostamiseen taiteessa sopi Frosterus-Segerstrålen omaan uskonnolliseen elämänkatsomukseen. Samalla on syytä muistaa, että symbolismin periaatteisiin kuului myös aatteellinen puoli sekä oppeja, jotka eivät varmastikaan puhutelleet Frosterus-Segerstrålea. Hänen taiteessaan symbolismi tuli esiin taiteen henkisen sisällön korostamisena sekä yksilön tunteiden tulkintana.