Albert Edelfelt, "Metsänneito".
Sign. Öljy kankaalle 48,5x31,5 cm.
Iänmukaista kulumaa.
Stenmanin Taidesalonki, kamariherra Hj. Linder, vapaaherra K.R. de la Chapelle, nykyinen omistajasuku.
Suomen Taiteilijain näyttely 1902, nro 34.
Suomen Taideyhdistyksen Edelfelt-muistonäyttely, Ateneum, 1910, nro 205.
B. Hintze 1942-44, nro 826.
Albert Edelfelt kuuluu eurooppalaisen 1800-luvun lopun realismin ja ulkoilmamaalauksen pioneereihin. Taiteentutkimuksessa Edelfeltin 1890-luvun tuotantoa ei yleensä ole sisällytetty symbolismia tai mytologiaan suuntautuvaa taidetta koskeviin yleisesityksiin. Edelfelt teki kuitenkin useita kuvitustöitä, joita voidaan pitää pikemmin mytologisina kuin historiallisina sekä teeman että motiivin esitystavan osalta.
Edelfelt kuvitti vuonna 1890 Figaro Illustrée -aikakauslehdelle André Theuriet’n keijurunon ja joutui ensimmäistä kertaa kokemaan Le Nun sensuuria alastomuuden vuoksi. ”Tämä on sulaa hulluutta!” julistaa Edelfelt kirjeessään äidilleen (16.5.1890) ja jatkaa: ”kun työ käsittelee uivaa naista, joka mielletään aallottareksi, ei häntä voi kuvata muuten kuin alasti, ja minun piirtämälläni naisella näkyy vain puolet rinnasta. Kaikkein koomisinta tässä on Figaron sievistely.”
Pariisissa julkaistiin vuodesta 1888 erillistä Le Nu au salon -katalogia. Ensimmäisen katalogin kansikuva kiellettiin Pariisissa katumyynnissä ja julkaisijat tuomittiin sakkoihin. Erotiikan ja mytologian välisestä rajasta väiteltiin jatkuvasti eurooppalaisen taideyleisön keskuudessa, ja alastomia vartaloita esittävien valokuvien, postikorttien ja kirjojen myynti kirjakaupoissa oli ankarasti kielletty. Esimerkiksi Suomessa Edelfeltin opiskeluaikaisia alastonmaalauksia ei esitetty alkuperäisversioina. Hänen oli pakko maalata laskostettuja kankaita sukuelinten päälle, jotta ketään, erityisesti hänen siskojaan, ei nolostuttaisi.
1890-luvulla Edelfelt teki useita mytologisia, puolialastomia naisia luonnossa esittäviä töitä, kenties Anders Zornin ja muiden taiteilijoiden sekä Le Nu -katalogin inspiroimana. Nämä symbolistiset teokset, esim. Nuorukainen ja vedenneito (1897), Diana (1898) sekä Kesäkuu (1898), ovat samalta kaudelta kuin Metsänneito (1898).
Teos on maalattu Helsingissä, missä Edelfelt vuokrasi ateljeetilaa osoitteessa Liisankatu 27 E. Perheen sisäkkö poseerasi teoksen mallina, ja taiteilija on teoksessa kuvannut hänet metsän nymfinä, jolla on kukkaseppele hiuksillaan.
Teksti: Marina Catani
Albert Edelfelt is considered one of Finland's greatest artists of the 19th century. After studying in Antwerp and Paris, he settled in France, where he received several exhibition medals and was honored with the Legion of Honour, notably for the famous portrait of Pasteur. He was also summoned by Alexander III to St. Petersburg to portray the Tsar's children. Edelfelt often returned to themes from Finnish history, such as his illustrations for 'The Tales of Ensign Stål.'
Edelfelt's works display an artistic breadth that ranges from everyday life in the Finnish archipelago to prestigious society portraits and historical paintings. In his depictions of everyday life, he managed to merge traditional academic painting with the new techniques of plein air painting, which achieved great success in France. The painting 'The Funeral of a Child' was awarded a third-class medal at the annual Salon in Paris in 1880, marking the most significant international success for Finnish painting at the time.
Albert Edelfelt is primarily represented in Ateneum in Helsinki, but also in the National Museum in Stockholm, as well as museums in Copenhagen, Luxembourg, and Paris.
Lue lisää