Messinkirunko, lasikuvut, yhteensä 12 valopistettä. Kuvut valmistettu Kauklahden lasitehtaalla. Isoimman kuvun halkaisija n. 34 cm. Kokonaiskorkeus n. 180 cm.
Toimivuutta ei testattu. Bukowskis ei takaa sähköistystä. Iänmukaista kulumaa. Vähäinen reunakolhu.
YLE:n rekvisiittakokoelmat.
"Beauty captured in glass - Lasiin vangittu kauneus - Gunnel Nyman - 100 vuotta", Suomen lasimuseo, Riihimäki, 2009. Sivu 94-95.
Samankaltaisia kattovalaisimia suunniteltiin 1930-luvulla mm. Svenska Teaternille - Helsingin Ruotsalaiselle teatterille - ja Sortavalan Seurahuoneelle.
Gunnel Nyman (1909-1948) aloitti uransa huonekalupiirtäjänä, mutta siirtyi hyvin pian lasimuotoilun pariin. Nymanin uraan voimakkaimmin vaikuttaneet tekijät olivat hänen opettajansa Arttu Brummer, joka herätti hänen kiinnostuksensa lasiin, sekä opintomatka Tukholmaan vuonna 1930. Tuolloin nuori muotoilija tutustui funktionalismiin, jonka periaatteet tulivat näkymään hänen lasiesineissään lasin ominaisuuksien korostamisena sekä yksinkertaisten ja koristelemattomien pintojen suosimisena.
Muotoilijat työskentelivät vielä 1930-luvulla freelancereina, ja saivat tunnustusta lähinnä menestyksekkäiden kilpailutöiden kautta. Muotoilijat eivät keskittyneet yhteen ainoaan materiaaliin, vaan liikkuivat tarpeen mukaan eri materiaalien ja suunnittelukohteiden välillä. Gunnel Nyman suunnitteli lasiesineiden lisäksi myös huonekaluja ja valaisimia. Vaikka Nyman suunnitteli valaisimia läpi uransa, on hänen valaisintuotannostaan säilynyt vain vähän tietoja.
Nyman aloitti valaisinten suunnittelun Paavo Tynellin omistamassa Taito Oy:ssä heti valmistuttuaan Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1932, ja toimi siellä piirtäjänä ja muotoilijana seuraavat viisi vuotta. Nymanin valaisinten teknisestä suunnittelusta vastasi todennäköisesti Paavo Tynell, ja lasiosien muotoilusta Gunnel Nyman.
Gunnel Nymanin harvoissa tunnetuissa valaisimissa voi nähdä hänen kahden intohimonsa, sisustussuunnittelun ja lasimuotoilun yhdistyvän. Pyrkimys korostaa materiaalin omaa kauneutta sekä kiinnostus valon heijastumiseen ja taittumiseen lasipinnalla näkyvät niin Nymanin lasiesineissä kuin valaisimissakin. Varhainen työskentely valaisinteollisuuden parissa oli Nymanille opettavaista ja vaikutti myös hänen myöhempään lasitaiteeseensa.
Lyhyeksi jääneen uransa aikana Gunnel Nyman suunnitteli huonekaluja, valaisimia sekä lasia maan johtaville huonekalu- ja lasitehtaille. Varhaisesta kuolemastaan huolimatta hän ehti luoda perustan suomalaiselle modernille lasitaiteelle ja toimia suunnannäyttäjänä seuraavalle lasitaiteilijasukupolvelle.