Sigurd Frosterus, nojatuoli 1900-luvun alku.
Runko tammea veistetyin koristein, kiinteä pehmustettu istuin ja selkä. Istuinkorkeus 42 cm, leveys 64 cm, kokonaiskorkeus 92 cm.
Kunnostettu.
Kuva: Arkitekten 5/5 1914.
Sigurd Frosterus (1876-1956) oli suomalainen arkkitehtuuri- ja taidevaikuttaja, joka pyrki aktiivisesti tuomaan eurooppalaista modernismia suomalaiseen arkkitehtuuriin ja kuvataiteeseen. Kuvataiteen kentällä Frosterus puhui uuden väritaiteen puolesta, ja arkkitehtuurissa hän vaati hallitsevan kansallisromanttisen tyylin tilalle rationaalista suunnittelua.
Frosterus valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä Opistosta 1902, ja perusti samana vuonna arkkitehtitoimiston opiskelijatoverinsa Gustaf Strengellin kanssa. Uransa alussa Frosterus työskenteli lyhyen aikaa myös Weimarissa Henry van de Velden toimistossa, jossa omaksutut vaikutteet tulivat näkymään pitkään ja monella tavoin hänen urallaan. Palattuaan Suomeen Frosterus toimi taidekriitikkona ja suunnitteli lyhyen aikaa sisustuksia yksityisiin ja julkisiin tiloihin ennen kuin arkkitehdin ura lähti kunnolla käyntiin.
Frosteruksen suunnittelemat huonekalut perustuivat pitkälti van de Weldeltä omaksuttuun muotokieleen, ja ne edustavat samanlaista selkeää ja asiallista tyyliä, jota Frosterus peräänkuulutti arkkitehtuurissa. Nyt Bukowskilla myytävää tuolimallia Frosteruksen tiedetään käyttäneen Helsingin yliopiston lehtorin Alexis von Kraemerin Museokadulla sijainneen yksityiskodin sisustuksessa vuonna 1914. Tuolin suunnitteluajankohta osuu Frosteruksen uralla aikaan, jolloin hän alkoi vetäytyä julkisesta keskustelusta ja keskittyä arkkitehdinuraansa. Frosteruksen tiedetään suunnitelleen sisustuksia ja huonekaluja lähinnä omaan kotiinsa, muutamaan muuhun yksityiskotiin sekä Helsingin Esplanadin laidalla sijaitsevaan Hypoteekkiyhdistyksen taloon. Sigurd Frosteruksen arkkitehtuurikohteista tunnetuin on Helsinkiin 1930 valmistunut Stockmannin tavaratalo.