Torsten Wasastjerna, Naisen selkä.
Sign. -89. Öljy kankaalle 55,5x46 cm.
Iänmukaista kulumaa.
Varatuom. Lars Wasastjerna - Prof. H.R. Gadolin - Ekon.T.Castrén - siirtynyt perintönä - nykyinen omistaja.
Suomen Taideyhdistyksen näyttely, 1889.
Torsten Wasastjerna, Bäcksbackan Taidesalonki, Helsinki, 1921, nro 70.
Suomen Taiteilijain 60-vuotisnäyttely, Helsingin Taidehalli 1954, nro 70.
Realismi, Ateneumin Taidemuseo, 23.2.-25.3.1962, nro 211.
Ludvig Wennervirta, "Suomen Taide", Otava, 1927, kuvattuna s.448.
Päivi Hovi-Wasastjerna, "Taidemaalari Torsten Wasastjernan matkassa", Vammalan Kirjapaino Oy, 2004, s.49 ja 59.
Torsten Wasastjerna (1863-1924) tuli ylioppilaaksi 1883 ja aloitti opintonsa Suomen Taiteilijayhdistyksen Piirustuskoulussa Adolf von Beckerin johdolla. Vuosina 1885-1888 hän opiskeli Dusseldorfissa ja vietti sen jälkeen neljä kesää Pariisissa Academie Julianissa.
Pariisin uusilla taidevirtauksilla, erityisesti impressionismilla, oli suuri vaikutus Wasastjernaan. Pariisissa hän maalasi monia parhaita töitään, mm ”Ranskalaisia silittäjiä”, joka kuuluu Ateneumin kokoelmiin.
Samana vuonna valmistui sensuellisävyinen ”Naisen selkä”, jossa nainen, tukka ylöskammattuna, istuu paljasselkäisenä katsojaan päin. Maalaus oli yksi töistä, jonka hän valitsi mukaan Suomen Taideyhdistyksen näyttelyyn vuonna 1889. Uusi Suometar-lehden näyttelyarvostelussa Wasastjernaa pidettiin yhtenä lupaavimmista nuorista suomalaisista taiteilijoista ja hänen rohkeaa ja modernia otettaan, joka veti vastustamattomasti yleisön huomion puoleensa, kehuttiin. ”Naisen Selkä”-teos sanottiin olevan ”reippaasti ja varmasti tehty”. Wasastjerna, yhdessä Hanna Rönnbergin (1862-1946) kanssa, olivat tämän näyttelyn impressionisteja.
Wasastjerna valmisti myös fantasia-aiheisia teoksia ja sai vaikutteita symbolismista. Hän oli monipuolisesti lahjakas ja kirjoitti myös runoja, valmisti keramiikkaesineitä, soitti viulua ja sävelsi.