Maija Kansanen-Størseth (1887-1957) oli yksi tekstiilitaiteemme pioneereista. Hänen taiteilijanuransa alku sijoittuu aikaan, jolloin suomalainen tekstiilitaide ammattimaistui ja nousi suureen arvostukseen.
Maija Kansanen valmistui Taideteollisuuskeskuskoulun mallipiirustusosastolta, mutta hakeutui monen muun naistaiteilijan tapaan tekstiilitaiteen pariin. Omien sanojensa mukaan hän koki taidemaalarin ammatin epävarmaksi, ja tunsi suurta kiinnostusta arkielämän käyttötavaroita kohtaan. Opintojaan hän täydensi opintomatkoilla Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kansanen perusti oman taidekutomon Helsinkiin ja piti useita omia näyttelyitä, jotka saivat huomiota ja kiitosta. 1930-luvun loppupuolella Kansanen muutti Osloon avioiduttuaan norjalaisen sellotaiteilija Rolf Størsethin kanssa.
Maailmansotien välisenä aikana tekstiiliteollisuudella oli Suomessa erityinen asema. Tekstiilitaidetta pidettiin jo aikalaisittain korkeatasoisena ja jopa edistyneimpänä taideteollisuuden alana. Aikana, jolloin kansallista kulttuuria rakennettiin, pitkät talonpoikaiset juuret olivat yksi syy tekstiilitaiteen ja etenkin ryijyjen suureen arvostukseen. Niiden nähtiin olevan vahvasti kytköksissä kansalliseen menneisyyteen. Kun funktionalismin opit alkoivat vaikuttaa suomalaisessa taideteollisuudessa 1930-luvulla, olivat tekstiilitaiteilijat ensimmäisten joukossa niitä hyödyntämässä. Kuvataiteissa uudenlainen kubismiin ja konstruktivismiin pohjaava muotokieli herätti alkuun ankaraa kritiikkiä, kun taas tekstiilitaiteessa ne saivat hyväksynnän toimiessaan vuorovaikutuksessa kansanperinteestä ammennettujen aiheiden kanssa.
Suomalaisen tekstiilitaiteen korkea taso sai myös kansainvälistä tunnustusta. Nyt Bukowskilla huutokaupattava Maija Kansasen Barcelona-karvalankamatto on samaa mallia, joka toi Kansaselle Grand Prix-palkinnon Barcelonan maailmannäyttelyssä vuonna 1929. Matto on valmistettu Kiikassa sijainneessa Aaltosen Mattokutomossa 1930-luvulla. Samassa kutomossa valmistettiin Suomen eturivin tekstiilitaiteilijoiden mattoja moniin merkittäviin julkisiin tiloihin, muun muassa Eduskuntataloon.

Barcelona-matossa näkyy aikakauden tekstiilitaiteelle ja Maija Kansaselle tyypillinen hyvin onnistunut modernin ja perinteen yhdistely. Maton kenttiin perustuvalla sommittelulla oli pitkät perinteet suomalaisten ryijyjen kuvamaailmassa. Kenttien rajaamien graafisen kuvioiden ornamentiikassa on viitteitä kansanomaisiin aiheisiin. Samalla maton sävyt edustavat funktionalismin värimaailmaa.