ANDREAS ALARIESTO, "AKMEELIN ELÄVÄLTÄ HAUTAAMINEN".
Sekatekniikka. 28,5x41 cm.
Muinaisajan suurin lapinnoita Akmeeli eli perimätiedon mukaan 1500-1600-luvulla (joissakin lähteissä mainitaan 1700-1800-luvulla) Sompiossa. Akmeeli tunnetaan niin saamelaisten, norjalaisten kuin venäläistenkin kansanperinteessä, ja hänen kerrotaan kyenneen muuttamaan itsensä vaikkapa kalaksi, linnuksi, sudeksi ja tuulenpuuskaksi.
Tarinoita Akmeelin elävältä hautaamisesta on monenlaisia. Yhden tarinan mukaan Akmeeli oli itse kaivanut itselleen hautapaikkansa, ja käynyt pohjalla jo lukuisia kertoja puhumassa pirujen ja manalaisten kanssa. Elävältä hautaamisessa Akmeeli opasti tytärtään herättämään hänet, kun tikka koputtaa puunkylkeä. Tytär oli kuitenkin unohtanut herätyssanat, ja muisti ne vasta 18 vuotta myöhemmin. Juostuaan haudalle hän kuuli isänsä vastaavan maan alta: "Hiljaista (myöhäistä) on enää isää herättää, kun on pajupehko kasvanut parran päälle ja kuusen juuri kurkun yli."
Akmeelin jokitörmässä ollut hauta on nykyisin hävinnyt Lokan tekojärven alle, mutta viereistä kumpua sanotaan Akmeelinkummuksi.