Akseli Gallen-Kallela

Tuija Wahlroos, museonjohtaja, Gallen-Kallelan Museo

Akseli Gallen-Kallela: Kissa ja koira (1890-luku)

Minulla on sinulle taulu, jos et halua sitä annan sen pois Hagelstamin taidekauppaan. Siinä ovat vastakkain idioottimainen koira ja nokkela kissa, omilla puolillaan ojaa, lumisella pellolla, koko noin 40 x 65 cm. (Akseli Gallen-Kallela – Ernst Tilgmann 25.3.1897) [1]

Iloitsen, kun ajattelen tauluani, sillä tiedänhän, että jopa mestari Gallén voi kiinnostua ja huvittua ”idioottimaisesta koirasta ja nokkelasta kissasta”. (Ernst Tilgmann – Akseli Gallen-Kallela 28.3.1897) [2]

Akseli Gallen-Kallelan ja Ernst Tilgmannin kirjeenvaihto valottaa harvoin esillä olleen ja vähän tunnetun maalauksen Kissa ja koira syntytaustoja. Miehiä yhdisti ennen kaikkea ammatillinen kiinnostus kuvien painamiseen, ja kirjeenvaihdossa puheen aiheina olivat niin taidegrafiikan tekniset nyanssit kuin taidepainokuviin liittyvät kysymykset. Tilgmann työskenteli isänsä Ferdinand Tilgmannin perustamassa F. Tilgmanns Bok- & Stenstryckeri samt kemigrafi -yrityksessä. Hän oli käynyt hakemassa oppia ajan edistyksellisen taidepainotekniikan, heliogravyyrin, tekoon Saksasta ja Itävallasta. Vaikka Gallen-Kallelan tunnettu heliogravyyrisalkku ilmestyi vasta vuosina 1912 – 1914, kertoo kirjeenvaihto, miten taideteosten saattaminen korkeatasoisiksi painokuviksi oli pohdinnan alla jo 1890-luvulla: kirjeessä keskustellaan Sammon taonnasta tehdystä koevedoksesta. Kun Tilgmann vielä lähetti Gallen-Kallelalle grafiikantekoon tarvittavia materiaaleja, on mahdollista, että Kissa ja koira oli maksu taiteilijan saamasta avusta ja muusta suunnitteilla olleesta yhteistyöstä.

Kissa ja koira -teoksen syntytaustaan viittaa kirjeen reunaan myöhemmin vuonna 1931 tehty Leonard Bäcksbackan muistiinpano. Sen mukaan Gallen-Kallela olisi kertonut, että maalaus oli tehty Korsossa 1890. Ei ole täysin selvää, mistä tieto on peräisin, koska muistiinpano on tehty taiteilijan kuoleman jälkeen. Toisaalta vuoden 1897 kirjeenvaihdosta voi saada myös kuvan, että teosta työstettiin vielä tuolloin. Se on joka tapauksessa kiinnostava poikkeus taiteilijan 1890-luvun tuotannossa. Kissan hahmo on tosin tuttu taiteilijan aikaisemmista teoksista Akka ja kissa (1885) ja Kuusia karjapihassa (1887), mutta asettelu vastakkain metsästyskoiran kanssa edustaa harvinaisempaa puhtaasti eläimiä kuvaavaa aihepiiriä. Esimerkiksi 1880-luvulta tunnetaan teoksia, joissa vastakkain ovat ihminen ja eläin, kuten kissa, lehmä, kukko ja varis. Omalla kuvauksellaan Gallen-Kallela antaa maalauksen eläimille luonnehdinnan, josta voi rakentaa halutessaan tarinan. Teos asettuu taiteilijan realistiseen tyylisuuntaan, tilanteen arkisuutta lisää tapahtuman sijoittaminen pilviseen vähävaloiseen maisemaan. Horisontti on matalalla ja kuva-alan valtaa luminen pelto lumen alta pilkottavine ruohonkorsineen.

1890-luvun loppupuolella Gallen-Kallela maalasi useita talviaiheita ja maisemia puhtaasti ansaintamielessä. Symposiumin (aik. Probleemi 1894) aiheuttaman kohun ja paheksunnan jälkeen hän totesi olevansa ”pois muodista”, ja elannon saanti oli tiukkaa. Samaan aikaan syntyivät kuitenkin taiteilijan tuotannon tunnetuimmat Kalevala-aiheet sekä tärkeät kokeilut taideteollisuuden alalla. Myös taidegrafiikka ja sen luomat mahdollisuudet kiinnostivat, ja yhteistyö esimerkiksi Ernst Tilgmannin kanssa kertoo, miten ja millä panostuksilla taiteilija takasi oman työskentelynsä ja sen kehittämismahdollisuudet.

[1] Akseli Gallen-Kallela – Ernst Tilgmann 25.3.1897. Kopio. GKM.
[2] Ernst Tilgmann – Akseli Gallen-Kallela 28.3.1897. GKM.