Albert Edelfelt
ALBERT EDELFELT, KAARLE HERTTUA HERJAA KLAUS FLEMINGIN RUUMISTA.
Sign. 1877. Öljy kankaalle 31,5x41 cm.
Muut tiedot
Sommitelmaluonnos maalausta Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista varten, 1878.
Signeerattu ja päivätty 1878. Öljy kankaalle 31,5x41 cm.
Kirjallisuus: B. Hintze, Albert Edelfelt, WSOY Porvoo 1953, luettelonumero 100a.
Kuvattu ibidem, s. 103.
Näyttelyt: Albert Edelfeltin 100-vuotismuistonäyttely 1954, Ateneum, numero 17.
Albert Edelfeltin suuri historiallinen maalaus Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878) on jäljennetty moniin historiankirjoihin, jotka käsittelevät Suomen 1500-luvun lopun historiaa. Tämän kohtauksen tapahtumapaikkana on Turun linnan kappeli vuonna 1599. Ruotsin tuleva kuningas Kaarle IX (1550–1611) valtasi Turun linnan Klaus Flemingin (noin 1535–1597) leskeltä Ebba Stenbockilta, joka piti edesmenneen puolisonsa ruumista arkussa linnan kappelissa. Fleming oli toiminut kuningas Sigismundin (1566–1632) yliamiraalina ja oli Suomen käskynhaltija. Valtionhoitaja Kaarle-herttua kävi sotaa Sigismundia vastaan 1598–1600 syöstäkseen tämän vallasta. Tämän sisällissodan myötä katolinen usko lakkautettiin ja Sigismund, joka oli Kaarle-herttuan veljenpoika, otti käyttöön evankelis-luterilaisen uskon.
Edelfelt on kuvannut Kaarle-herttuan repimässä Klaus Flemingin ruumiin partaa. Tarina kertoo hänen sanoneen: "Jos nyt eläisit, olisi pääsi vaarassa." Silloin leski Ebba Stenbock vastasi: "Jos herravainajani olisi elossa, Teidän Armonne ei koskaan olisi päässyt tänne sisään." Edelfelt maalasi teoksen ateljeessaan Pariisissa aivan Montparnassen pohjoispuolella talvella 1877–1878. Hän vuokrasi historialliset puvut Opéra Garnierin puvustajalta Morinilta, lainasi saviset ratsastussaappaat eräältä ranskalaiselta taiteilijaystävältään, maalasi käyttäen malleinaan sekä ammattimalleja että suomalaisia opiskelijaystäviään École des Beaux-Arts -oppilaitoksesta, tutki esineitä Pariisin Clunyn keskiaikamuseossa ja muotoili vahasta Fleming- ja Stenbock-sukujen kullatut vaakunat – arkun kylkeen.
Edelfelt näytti tämän nyt myynnissä olevan lopullisen sommitteluluonnoksen ranskalaiselle ateljeeopettajalleen, Jean-Léon Gérômelle 5. päivänä joulukuuta 1877. Gérôme oli erikoistunut orientalismiin ja historiallisiin kohtauksiin. École des Beaux-Arts -oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti taiteilijat tekivät aina pienempikokoisen maalatun esquisse peinte sommitelman ennen kuin suuren kankaan työstäminen aloitettiin. Gérôme oli sitä mieltä, että luonnokset olivat hyviä, mutta että Ebba Stenbock vaati elegantimpaa hahmottamista. Malleina tätä alustavaa luonnosta varten Edelfelt käytti osittain maanmiehiään, jotka opiskelivat École des Beaux-Arts -oppilaitoksessa. Hintze on tunnistanut Ernst Nordströmin (1850–1933) seisomassa kuvan oikealla laidalla sinisiin pukeutuneena. Nordströmistä tuli myöhemmin muun muassa Taideteollisuusyhdistyksen koulun ja museon rehtori ja intendentti Helsingissä. Arkun kannen viereen kyykistyneen miehen mallina oli Otto Wallenius, myöhemmin tunnettu oopperalaulaja. Hän sai tämän luonnoksen Edelfeltiltä vuonna 1878 kiitoksena siitä, että hän hoivasi Edelfeltiä tämän pitkään kestäneen keuhkokalvontulehduksen aikana Pariisissa syksyllä 1877.
Lopullisen maalauksen Edelfelt asetti näytteille Pariisin Salongissa 1878, ja Suomen Taideyhdistys osti sen. Maalaus kuuluu Ateneumin taidekokoelmiin ja on esillä Turun linnassa.
Marina Catani
Taiteilija
Albert Edelfelt is considered one of Finland's greatest artists of the 19th century. After studying in Antwerp and Paris, he settled in France, where he received several exhibition medals and was honored with the Legion of Honour, notably for the famous portrait of Pasteur. He was also summoned by Alexander III to St. Petersburg to portray the Tsar's children. Edelfelt often returned to themes from Finnish history, such as his illustrations for 'The Tales of Ensign Stål.'
Edelfelt's works display an artistic breadth that ranges from everyday life in the Finnish archipelago to prestigious society portraits and historical paintings. In his depictions of everyday life, he managed to merge traditional academic painting with the new techniques of plein air painting, which achieved great success in France. The painting 'The Funeral of a Child' was awarded a third-class medal at the annual Salon in Paris in 1880, marking the most significant international success for Finnish painting at the time.
Albert Edelfelt is primarily represented in Ateneum in Helsinki, but also in the National Museum in Stockholm, as well as museums in Copenhagen, Luxembourg, and Paris.
Lue lisää