"LASKUVESI DOUARNENEZ'N RANNALLA".
Sign. Öljy kankaalle 98x177 cm.
Amos Andersonin taidemuseo 14.2.-4.5. 2002.
Oscar Kleinehin suurikokoinen maisema Douarnenez’n Ris-rannalta vuodelta 1869 on sekä Kleinehin että suomalaisen taiteen ensimmäisiä Bretagneen sijoittuvia aiheita. Kun Kleineh työskenteli ensimmäisen kerran Bretagnessa kesällä 1869, yksikään suomalainen taiteilija ei ollut vielä käynyt siellä. Seutu oli alkanut houkutella ranskalaisia taidemaalareita jo 1830-luvulla. 1870-luvulla sinne alkoi viimein virrata taiteilijoita myös Pohjoismaista. Kleineh oli suomalainen edelläkävijä. Taideyhdistyksen näyttelyissä hänen maalauksensa Bretagnesta avasivat ikkunan uuteen maailmaan, josta tuli 1870-luvun toiselta puoliskolta alkaen monien kotimaisten taiteilijoiden luovuuden lähde.
Kleineh sai idean Bretagnen-matkasta Karlsruhessa taideakatemian professori Hans Gudelta. Kiinnostuksen paikkaa kohtaan olivat jo tätä ennen herättäneet ranskalaiset matkakertomukset ja kuvateokset, esimerkiksi Adolphus Trollopen ja August Hervieun ”A Summer in Brittany” (1839) ja painokuvakokoelma ”La Bretagne contemporaine” (1865). Nämä olivat hänelle tuttua luettavaa hotellialalla toimivan perheen ansiosta. Lisäksi ajankohtaista tietoa ranskalaisten taiteilijoiden Bretagne-innostuksesta välitti Pariisissa asuva sisko Augusta Sofia.
Kesällä 1869 Kleineh saapui opintojen päätyttyä Karslruhesta Pariisiin. Sieltä hän jatkoi junalla sisämaakaupunki Vitréen ja edelleen Cornouailleen. Keskikesällä hän lähestyi Bretagnen läntisintä kärkeä Finistère’eä pysähtyen työskentelemään ensin Quimperin kaupunkiin ja sitten Douarnenez’hen. Kuvauksellinen Douarnenez-Tréboulin alue oli jo tuolloin rannikon tunnetuimpia matkailukohteita. Ranskalainen taidemaalari Emmanuel Lansyer oli löytänyt Douarnenez’n sataman vuonna 1863. Paikan maine oli Kleinehin tiedossa, kun hän vieraili matkan varrella Quimperissa taiteilija Jean-Marie Villardin valokuvausateljeessa ja näki tämän kuvia Douarnanez’n Ris-rannalta.
Ris-rannalla heinäkuussa laskuveden aikaan ikuistettu näkymä on kiehtova yhdistelmä merta, taivasta ja autiota rantaa. Etäällä näkyy erikokoisia purjeveneitä, ankkurissa odottava purjelaiva ja horisontissa etenevä höyryalus. Sommittelua hallitsee tummanruskea kalliomuodostelma ja vaaleanruskea rantahiekka. Näitä molempia Kleineh on tutkinut tämän teoksen esityössä, pienessä öljyvärimaalauksessa, joka on signeerattu ja päivätty 1869. Ilman kivenlohkaretta ja taiteilijan selän takana olevasta kalliosta heijastuvaa varjoa laaja panoraama menettäisi syvyytensä. Ilman laskuveden jättämiä vesilammikoita maalauksesta katoaisivat peilikuvan kaltaiset heijastukset taivaalla vaeltavista pilvistä ja pilvipoudan valosta.
Kaikki on harkittua ja kokeneen merenkävijän silmin ikuistettua, kuten veden alta paljastunut märkä ja paikoitellen vaarallisen upottava hiekka, kostea meri-ilma, nousuvettä odottava purjelaiva tai terävä kivilohkare, joka muuttuu vaaralliseksi peittyessään myrskyssä vaahtopäiden alle. Sama rauhallinen ja tarkka pienet yksityiskohdat huomaava katse näkyy myös Narvassa vuonna 1873 valmistuneissa öljy- ja vesivärimaalauksissa sekä merimaisemassa, jota hallitsee pieni kivikkoinen saari ja sen lähelle lastin purkamista ja lastausta varten ankkuroitunut purjelaiva. Tämä alus nimeltä ”Maria” ilmestyi Kleinehin maalauksiin 1876. Yhteisen merimatkan jälkeen se sai seuraavina vuosina kunnian esiintyä monissa eri teoksissa niin Gibraltarin edustalla kuin Norjan rannikolla mastossaan toisinaan Ranskan ja toisinaan Norjan lippu.
Tuija Peltomaa