Ei yhteyttä palvelimeen
Online-teemahuutokaupat
Helsinki Winter Sale F504
Huutokauppa:
Selected Gifts E1128
Huutokauppa:
Curated Timepieces – November F529
Huutokauppa:
Josef Frank and Friends – Winter Edition F534
Huutokauppa:
Jern's Weapon Collection E1122
Huutokauppa:
A Swedish Private Collection F578
Huutokauppa:
The Beautiful Line F593
Huutokauppa:
Design Jewellery Online E1100
Huutokauppa:
322
574806

Ernst Mether-Borgström

(Suomi, 1917-1996)
Lähtöhinta
7 000 - 10 000 EUR
79 200 - 113 000 SEK
7 170 - 10 200 USD
Vasarahinta
7 400 EUR
Kuuluu jälleenmyyntikorvauksen piiriin

Lain mukaan ostaja maksaa tästä taideteoksesta taiteilijapalkkion. Enimmäismaksu on 5 %. Mitä korkeampi myyntihinta, sitä pienempi prosenttiosuus. Lisätietoja tästä laista:

Taiteen jälleenmyyntikorvaus Suomen : Kuvasto
Taiteen jälleenmyyntikorvaus Ruotsissa: BUS

Tietoa ostamisesta
Kuvan käyttöoikeudet

Tämän tietokannan taideteokset ovat tekijänoikeudella suojattuja, eikä niitä saa kopioida ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Teokset kopioidaan tässä tietokannassa Bildupphovsrättin lisenssillä.

Ernst Mether-Borgström
(Suomi, 1917-1996)

"KAHVILASSA".

Sign. 1955. Öljy levylle 50x80 cm.

Alkuperä - Provenienssi

Launo & Tuovi Laakkonen Collection

Muut tiedot

Ernst Mether-Borgström oli taiteilija jo syntyessään, joten oli selvää, että hän valitsi opinahjokseen Taideteollisuuden keskuskoulun, missä opetus painottui piirtämiseen ja grafiikkaan. Vapaan luomistyönsä ohessa hän hankki elantonsa mainospiirtäjänä. Taidemaalaus pääsi hänen luomistyössään etualalle vasta 1940-luvulla, jolloin hän kirjoittautui Suomen Taideakatemian koulun maalauslinjalle. Kurssitoveri Åke Mattaksesta tuli arvokas ystävä, jonka kanssa Mether-Borgström saattoi pohdiskella taiteen olemusta ja tehtävää.
Mether-Borgström harjoitti runsaasti muotokuvamaalausta koko 1940- ja 50-luvun ajan, osaksi siksi, että se oli hänelle hyvin luontainen taiteenlaji, ja osaksi siksi, että se oli hyvä tulonlähde. Hänen muotokuvansa ilmentävät teräviä psykologisia havaintoja, ja niissä on lempeä ja huumorintajuinen pohjavire. Toinen tärkeä aihepiiri oli kaupunkimaisemien maalaus, joissa hän saattoi kehittää hänelle tyypillistä muodon, viivan ja valon tajua. Maisemat muuttuivat yhä abstraktimmiksi, ja vuodesta 1964 lähtien ne olivat täysin nonfiguratiivisia ja niillä oli konkreettinen muotokieli. Grafiikassa hän loi varhaisimman täysin konkreettisen teoksensa jo vuonna 1946. Hänen uransa oli noudattanut ”pitkää kaavaa”: hänen lähtökohtansa oli ollut klassisessa koulutuksessa, joten vuoteen 1964 asti hänen taiteessaan oli kaksi rinnakkaista maalaustyyliä. Uusi maalaustyyli sai voimakkaan sysäyksen vuonna 1949 Pariisissa, missä hän oleskeli Kiko-vaimonsa kanssa neljä kuukautta. Mether-Borgströmin oli ollut määrä tutkia ranskalaisia impressionisteja, mutta hän viettikin aikansa käymällä lukuisissa taidenäyttelyissä. Kandinsky, Klee, Miró, Gris, Magnelli, Herbin ja Vasarely antoivat uusia, ratkaisevia vaikutteita. ”Olen ollut neljä kuukautta Pariisissa ja oppinut enemmän kuin Suomessa kymmenessä vuodessa.” (Leena Lindqvist, Ernst Mether-Borgström, 1996).
Suurinta kiitosta Mether-Borgström sai vuonna 1958, jolloin hänet valittiin edustamaan Suomea Venetsian biennaalissa pelkästään nonfiguratiivisilla maalauksillaan. Hänestä tuli Venetsian ensimmäinen suomalainen abstraktin taiteen edustaja.
Huutokaupassa nyt myytävä maalaus on vuodelta 1955 eli se on tehty Mether-Borgströmin ”rinnakkaisvaiheen” aikana, muutama vuosi ennen vuoden 1958 Venetsian biennaalia. Maalaus esittää kahta miestä. Hahmot ja tausta on esitetty koko kankaan peittävin nelikulmioin, ja kuva on puoliksi figuratiivinen ja puoliksi abstrakti. Maalauksessa näkyy selvästi taiteilijan esikuvan, Paul Kleen vaikutus. Mether-Borgström kävi tuolloin ahkerasti Akateemisessa Kirjakaupassa ahmimassa kansainvälisiä taidejulkaisuja, joissa esiteltiin taiteen uusimpia virtauksia. Paul Kleestä oli tullut erittäin ajankohtainen taiteilija, jonka näyttelyitä oli pidetty Euroopassa heti toisen maailmansodan jälkeen. Mether-Borgströmille ja Kleelle oli yhteistä myös huumori ja figuratiivisen ja abstraktin vuorottelu sekä graafisten ilmaisukeinojen mestarillinen hallinta. Myös ”Šakinpelaajien” värimaailma oli hyvin samantapainen kuin Kleellä.
Vuoden 1964 jälkeen Mether-Borgström kehitti kokonaan konkreettisen maalaustyylin, jolle olivat ominaista runsas leikillisyys ja kirkkaat värit.