Albert Edelfelt
"NUORI NAINEN VIUHKA KÄDESSÄ".
Sign. Pastelli 60x48 cm.
Näyttelyt
Edelfelt Pariisissa, Turun taidemuseo ja Tikanojan taidekoti 2001, nro. 43.
Kirjallisuus
B. Hintze nr 270. M. Catani, Edelfelt Pariisissa, Turun taidemuseo ja Tikanojan taidekoti 2001, s. 172, kuva s. 175.
Muut tiedot
Nuori Nainen Viuhka Kädessä.
Albert Edelfelt pani alulle modernin suomalaisen pastellimaalaustyylin 1882. Bertel Hintzen mukaan Edelfelt sai vaikutteita 1700-luvun mestareiden teoksista joita esiteltiin Louvressa. Hintze mainitsee taiteilijoita kuten Maurice Quentin de La Toursin (1704-1788) ja Jean-Baptiste Perronneausksen (1715-1783) Edelfeltin esikuvina, mutta myös Gustaf Lundbergin (1695-1786) ja Jean-Étienne Liotardin (1702-1789).
Kiinnostus 1700-luvun historiallisia aiheita kohtaan, kuten naisia ajanmukaisiin asuihin puettuina, heräsi kertaustyylien aikana. Eritoten uusrokokoon yleistyminen sisustustrendinä vaikutti samaa aihepiiriä esittävän taiteen haluttavuuten. 1700-luvusta kiinnostunut taidekeräilijä saattoi mielellään ripustaa salongin seinälle vastamaalattuja pastellitöitä vanhojen maalausten rinnalle. Kehyksetkin teetettiin rocaille-koristeineen ja kultauksineen sopiakseen sisustuksiin. Edelfelt maalasi uusrokokoon rinnalla myös kustavilaista aihepiiriä joka Edelfeltin sukutaustaa tarkasteltaessa tuntuu luontevalta. Hänen isänsä oli maahanmuuttaja ruotsalaisesta aatelissuvusta ja hänen äitinsä eli kesät Haikossa, nostalgisia muistoja herättävien Kiialan-sukukartanon pakkohuutokaupasta pelastettujen kustavilaishuonekalujen ympäröimänä. Edelfelt maalasi rokokoo- ja kustavilaistyylien lisäksi myös useita directioire-tyylisiä aiheita.
Patellityössä Nuori nainen viuhka kädessä (1884) koloriitti on kustavilaisen hillitty siniharmaan ja vaaleanpunaisen sävyin mustaa taustaa vasten. Nuoren naisen puku on tyypillinen rokokoolle, pitsikauluksella ja pitsisellä hilkalla puuteroitujen hiusten päällä. Kuvattu pitsinen hilkka on usein kuvattu 1700-luvun kamarineito-kuvauksissa. Vastaavanlaisia pukuja saattoi Pariisissa vuokrata tai lainata taiteilijalta tai saada käsiinsä teatteripuvustuksesta. Gunnar Berndtson, Edelfeltin kolleega ja ateljeenaapuri, on 1700-luvun miljöitä esittäviin töihin puvustanut mallinsa vastaaviin pukuihin. 1800-luvun loppupuolella oli viuhkan käyttö vielä sangen tavanomaista, etenkin konserteissa ja oopperassa. Viuhkan sanaton viesti tunnettin toki myös, kuten Georges Bizetin suositussa operetissa Carmen; suljettu viuhka tarkoittaa "ei", katseen tukiessa viestiä.
Osuva viivapiirros ja väriharmonian tuntemus luovat perustan Edelfeltin pastellitekniikalle. Hintze ei säästellyt sanojaan kehuessaan Edelfeltiä seuraavaasti: "figuurimaalari Edelfelt sommitteli mitä suurimmassa määrin viivan avulla, mutta koki vaikutteet ensisijaisesti valon ja värin kautta, joten hän koki pastelliliidun välittömimmäksi ilmaisukeinoksi, sen samanaikaisesti tarjoaman viivan että värin jotka vastasivat piirtäjän muototajua sekä maalarin intiimiä väritunnetta.
Suunnittelijat
Albert Edelfelt is considered one of Finland's greatest artists of the 19th century. After studying in Antwerp and Paris, he settled in France, where he received several exhibition medals and was honored with the Legion of Honour, notably for the famous portrait of Pasteur. He was also summoned by Alexander III to St. Petersburg to portray the Tsar's children. Edelfelt often returned to themes from Finnish history, such as his illustrations for 'The Tales of Ensign Stål.'
Edelfelt's works display an artistic breadth that ranges from everyday life in the Finnish archipelago to prestigious society portraits and historical paintings. In his depictions of everyday life, he managed to merge traditional academic painting with the new techniques of plein air painting, which achieved great success in France. The painting 'The Funeral of a Child' was awarded a third-class medal at the annual Salon in Paris in 1880, marking the most significant international success for Finnish painting at the time.
Albert Edelfelt is primarily represented in Ateneum in Helsinki, but also in the National Museum in Stockholm, as well as museums in Copenhagen, Luxembourg, and Paris.
Lue lisää