"VALLASNAINEN".
Sign. 1989. Öljy kankaalle, liimattu levylle 130x81 cm.
Purnu 1996, Taidesalonki Bellarte, Stenersenmuseet, Norja 1997, Taidekeskus Salmela 2010.
Lauri Ahlgrén (s.1929)
Taidegraafikko ja taiteilija Lauri Ahlgrén kuuluu merkittävimpiin suomalaisiin informalisteihin. Ahlgrén on eräänlainen renessansi-ihminen ja hän on onnistunut yhdistämään aktiivisen taiteilija-uransa taidepoliittisten luottamustehtävien, opetuksen ja yhdistystoiminnan kanssa. Ahlgrén on myös kahteen otteeseen toiminut Taide-aikakauslehden toimittajana. Ahlgrénin läpimurto taiteilijana tapahtui 1960-luvulla ja sen jälkeen hänen tuotantonsa tuntomerkkejä ovat olleet epämuodolliset väriharmoniat ja moniulotteiset sommitelmat.
Lapsuusiästä lähtien Lauri Ahlgrén on tuntenut intohimoista kiinnostusta piirtämistä ja maalausta kohtaan. Nuorena poikana hän opiskeli piirustusta kirjeenvaihto-oppilaana ABC- Piirustuskoulussa, jossa yksi opettajista oli Unto Pusa. Ahlgrén hyväksyttiin oppilaaksi ensimmäisellä yrityksellä Suomen Taideakatemiaan vuonna 1950. Hänen opettajinaan olivat Sam Vanni ja Aukusti Tuhka. Ahlgrén opiskeli lisäksi Tuhkan legendaarisessa taidegraafikkokoulussa ja Vannin inspiroimana hänestä tuli myös Vapaan taidekoulun opiskelija.
Lauri Ahlgrénin tuotannon punaisena lankana kulkee hänen kiehtomuksensa monumentaaliseen muinaisegyptiläiseen taiteeseen.
Aikadimensio ja pysähtyvä muoto ovat toinen lempiteema. Oivallus ja ymmärtämys siitä, että ajankulkua voi ilmaista väreillä vaikutti ratkaisevasti Lauri Ahlgrénin taiteeseen. Kolmas merkittävä vaikuttaja 1960 - 70 luvulla olivat poptaide ja kinetiikka, jotka toivat ruutukuviot Ahlgrénin tuotantoon.
Tätä hyvin monipuolista taiteilijaa pidetään myös yhtenä Suomen ansioituneimmista lasimaalareista. Vuonna 1977 Ahlgrén loi ensimmäisen lasimaalauksensa Oulun Tuomiokirkossa, ja tänä päivänä hänen maalauksensa koristavat kymmenisen kirkkoa ympäri maatamme. Lauri Ahlgrén nimitettiin taiteilijaprofessoriksi vuonna 1997.