Oscar Kleineh

NÄKYMÄ ETELÄSATAMASTA.

Sign. Öljy kankaalle 60,5x105 cm.

OSCAR KLEINEH (1846 – 1919): Näköala Helsingin Eteläsatamasta. Öljy kankaalle 60,5 x 105. Merk. O.K.

Suomessa toimi 1800-luvulla erityisesti kolme merimaalaukseen erikoistunutta taiteilijaa: Berndt Lindholm, Oscar Kleineh ja Woldemar Toppelius. Lindholmin asetuttua 1870-luvulla pysyvästi Ruotsiin Kleinehista tuli taidelajin keskeinen mestari.
Oscar Kleineh oli isänsä puolesta saksalaista sukua mutta hän syntyi ja kuoli Helsingissä. Hän harjoitti jatko-opintoja Saksassa ja Venäjällä. 1880-luvun alkupuoliskolla taiteilija maalasi Bretagnen ja Normandian rannikkoseuduilla raikkaita ja ilmavia näkymiä, joista ilmenee ajankohdan ranskalaisen taiteen vaikutus.
Kotimaassa oleskellessaan kosmopoliitista Kleinehista kehittyi merellisen Helsingin kuvaaja ennen muita. Hänen tuotantoonsa sisältyy myös jokunen katukuva suuriruhtinaskunnan pääkaupungista. Suomessa hänen tyylinsä muuttui yksityiskohtaisemmaksi ja tarkkapiirteisemmäksi.
Näköala Eteläsatamasta on lajityypiltään veduta eli kaupunkinäköala. Se on topografisen tarkka kuvaus Helsingistä. Aiheen esikuvina ovat olleet 1600-luvun hollantilaiset merimaisemat ja kaupunkinäkymät sekä kuulut venetsialaiset vedutat seuraavalta vuosisadalta. Italialaistyyppinen veduta sai vankan jalansijan myös merellisessä Pietarissa jo 1700-luvulla. Kleineh on saanut Helsinki-näkymäänsä vaikutteita myös tältä suunnalta, sillä hän opiskeli tunnetun merimaalari Aleksei Bogoljubovin johdolla Pietarin taideakatemiassa.
Kleineh ei kuvaa maalauksessaan Helsingin paraatijulkisivua Nikolainkirkon (tuomiokirkon) suuntaan vaan kaupungin sisääntuloväylää mereltä. Hän on teosta maalatessaan kääntänyt sananmukaisesti selkänsä kaupungille: aihe on nähty taiteilijan isän omistaman, kauppatorin rannassa sijainneen hotellin (Goviniuksen talo) suunnasta. Tämän päivän katsoja tunnistaa oikealle jäävässä Kaivopuistossa muutamia maamerkkejä kuten kivisen Kalliolinnan ja Fredrik Cygnaeuksen taidekokoelmalleen rakennuttaman, 1869 valmistuneen puisen huvilan (nykyinen Cygnaeuksen galleria). Kaivopuisto oli Kleinehille hyvin tuttu, sillä hänen isänsä omisti siellä huvilan, joka on yhä olemassa. Takavasemmalla häämöttää Suomenlinnan ortodoksikirkko alkuperäisessä asussaan. Venäjän keisarillinen Trikolor etualan alusten mastoissa tuo julki Helsingin ja koko suuriruhtinaanmaan poliittisen aseman.
Taiteilija maalasi useita Eteläsatama-näkymiä suureen kokoon 1870- ja 1890-luvulla. Ateneumin taidemuseon kokoelmissa on oheisen maalauksen tussilla ja lyijykynällä tehty luonnos (ks. Oscar Kleineh 1846 – 1919. Oscar Kleinehin matkassa. Amos Andersonin taidemuseo 2003, kuva 143 s. 116).
Taiteilijan maalaus on ulkoisesta realistisuudestaan huolimatta harkiten rakennettu sommitelma. Aihe on nähty yläviistosta ja siinä on voimakas illusorinen syvyysvaikutelma, jota etualalla lentelevät lokit tehostavat. Näkymää elävöittävät pienet tapahtumat kuten etualalla lipuva soutuvene ja taustalla lähestyvä höyryalus. Vaikka kaupunkimaisema näyttäytyy nykykatsojalle ensisijaisesti menneen ajan levollisena idyllinä, se kertoo myös syntyajankohtansa teknisesti kehittyvästä maailmasta. Tämä näkyy konkreettisesti perinteisten purjelaivojen ja höyryvoimalla kulkevien rautakylkien kohtaamisena. Myös Kleinehin oma ura sijoittui murroskauteen, jossa vuosisatainen ateljeemaalaus sai haastajakseen ulkoilmamaalauksen.
Teokselle antaa kulttuurihistoriallista lisäarvoa alkuperäinen kultakehys.

Christian Hoffmann