Venny Soldan-Brofeldt

VENNY
SOLDAN-BROFELDT

ATERIA SAVOLAISESSA TALONPOIKAISTALOSSA , 1892.

Venny Soldan-Brofeldt kuului 1890-luvulla keskeisiin suomalaisiin
kansankuvaajiin. Hänen teostensa aihepiirit liittyivät
koko vuosikymmenen ajan läheisesti hänen aviomiehensä kirjailija
Juhani Ahon harrastamiin. Molempia kiinnostivat erityisesti
Ylä-Savossa ja Pohjanmaalla levinnyt herännäisyys, joka oli
yksi vahvimmista luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä.
Aho oli tutustunut heränneisiin jo kotipappilassaan Iisalmessa,
missä myös Soldan-Brofeldt sai heihin ensimmäisen kosketuksen.
Hän maalasi aiheesta kolme suurta öljyväriteosta, joista
vuonna 1892 syntynyt Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa
oli ensimmäinen.
Maalauksen syntyvaiheet tunnetaan hyvin. Vuosi 1892 oli ns.
karelianismin huippuvuosi, jolloin rajantakaisessa Karjalassa
liikkui lukuisia suomalaisia taiteilijoita kalevalaisia juuriaan
etsimässä. Venny Soldan-Brofeldt lähti karjalaiselle ”pyhiinvaellusmatkalleen”
sadekesänä 1982 yhdessä Juhani Ahon
ja taiteilijaystävä Eero Järnefeltin kanssa. Varsinaista karelianistia
hänestä ei tullut, mutta näkemystä suomalaisesta
kansanelämästä matka syvensi. Karjalasta palattuaan hän
vietti loppukesän ja syksyn Kusti Niskasen talossa Haapajärven
Puustellinniemessä lähellä Iisalmea, missä hän maalasi
Aterian savolaisessa talonpoikaistuvassa käyttäen talon väkeä
malleinaan. Niskaset kuuluivat ”heränneeseen kansaan”, ja
maalauksessa Soldan-Brofeldt on pyrkinyt korostamaan aterian
pyhitettyä luonnetta henkilöiden päätä ympäröivillä aavistuksenomaisilla
sädekehillä. Samalla teos on kaunis kuvaus talonpoikaisesta
miljööstä. Maalaustapa on realistinen, mutta ei
pikkutarkka. Sävynvaihdokset ovat pehmeitä ja valon ja varjon
vaihtelu korostaa tuvassa vallitsevaa rauhaa.
Venny Soldan-Brofeldt oli saanut ensimmäisen kosketuksen
kansainväliseen taiteeseen Pietarissa 1883-1884. Hän opiskeli
Stieglitzin piirustusakatemiassa, mutta maalasi myös yksityisesti.
Opettajasta ei ole varmuutta, mutta kotiin hän kirjoitti
toiveestaan maalata Ilja Repinin johdolla. Vaikka Soldan-Brofeldt
1880-luvun jälkipuolella jatkoi opintoja Pariisissa ja sai
virikkeitä myös ranskalaisesta realismista ja naturalismista,
venäläisten peredvižnikien realistisen kansankuvauksen jälkiä
tuntuu vielä löytyvän Aterian sommittelusta ja maalaustavasta.
Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa oli sekä Venny Soldan-
Brofeldtille itselleen että aikalaisille niin tärkeä, että hän
maalasi siitä toisinnon (Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti
Wähäjärven kokoelma), joka ei kuitenkaan aivan yllä tämän
alkuperäisen teoksen tasolle.

Teksti Riitta Konttinen