Ei yhteyttä palvelimeen
Online-teemahuutokaupat
Systembolaget Wine and Spirits auction – December D064
Huutokauppa:
Helsinki Winter Sale F504
Huutokauppa:
Selected Gifts E1128
Huutokauppa:
John Bauer F567
Huutokauppa:
Restaurant Frantzén – Glasses E1133
Huutokauppa:
Sculptures Selected F572
Huutokauppa:
Fashion Winter Edition E1050
Huutokauppa:
Swedish Modern Lighting – Winter Edition E1095
Huutokauppa:
Post-War Design F538
Huutokauppa:

Paavo Tynell

(Suomi, 1890-1973)
Paavo Tynell
(Suomi, 1890-1973)

Paavo Tynell, seinävalaisin, malli 9452, Idman 1900-luvun puoliväli.

Kiillotettua messinkiä, meripihkanväriset verholasikuvut. Kokonaiskorkeus 36 cm. Kokonaisleveys 30 cm.

Iänmukaista kulumaa ja jälkiä. Toimivuutta ei testattu.

Muut tiedot

Paavo Tynell (1890–1973) aloitti uransa peltiseppäoppilaana, mutta opiskeli samalla määrätietoisesti tullakseen metallitaiteen ammattilaiseksi Taideteollisuuskeskuskoulussa. Jo 26-vuotiaana Tynell oli hankkinut niin vankan ammattitaidon, että Taideteollisuuskeskuskoulussa kaavailtiin hänen ylentämistään opiskelijasta opettajaksi. Opettajantyön sijaan Tynell lähti vuonna 1918 mukaan perustamaan Oy Taito Ab:tä, josta kasvoi maailmansotien välisenä aikana suomalaisen valaisinteollisuuden suunnannäyttäjä.

Taidon alkuvuodet sijoittuvat aikaan, jolloin sähköistys kasvoi voimakkaasti. Taidolle avautuivat loistavat markkinat valaistuksen alalla, ja tuotannon alkaessa painottua valaisinten valmistukseen se muuttui lopulta valaisintehtaaksi 1920-luvun lopulla.
Tynellin varhaisissa valaisimissa jäljiteltiin vielä kynttilä- ja öljylamppujen muotokieltä. Lasista tuli 1920-luvun mittaan yhä oleellisempi osa valaisinta, kunnes sen rinnalla alkoi esiintyä myös kangasta ja kartonkia 1930-luvun lopulla. Valaisinlasin yleisin materiaali olivat erisävyidet opaalilasit. Sotien välisenä aikana Tynell suunnitteli rinnan sekä art deco -henkisiä että pelkistettyjä ja rationaalisia funkisvalaisimia. Funktionalismin hengessä hän huomioi suunnittelussa valaisimen käyttötarkoituksen mukaan mm. valon värin sekä opaalilasin sävyvaihtelun.

Kun messinkiä alkoi taas olla sotien jälkeen saatavilla, alkoi Tynell käyttää sitä valaisintensa päämateriaalina. Messinkivalaisimet saavuttivat suuren suosion etenkin Yhdysvalloissa. Niiden muotoilussa koristeellinen käsityö yhdistyi koneelliseen valmistukseen ja tarkoituksenmukaiseen rakenteeseen.

1940-luvun loppupuoli oli Tynellille tuotteliasta aikaa, jolloin hänen koristeellinen tyylinsä hioutui hienoimmilleen ja valaisimet muuttuivat entistä yksilöllisemmiksi. Sotien jälkeen suunnittelussa oli vallalla romanttinen vire, joka näkyi Tynellin töissä siroina ja orgaanisina muotoina, kuten kukka- ja lehtiaiheina.

Tynellin suunnittelemien valaisimien merkittävin tilaajakunta olivat arkkitehdit, minkä ansiosta Paavo Tynellistä tuli maan johtava julkisten tilojen valaisinsuunnittelija.

Suunnittelijat

Paavo Tynell (1890–1973) aloitti uransa peltiseppäoppilaana, mutta opiskeli samalla määrätietoisesti tullakseen metallitaiteen ammattilaiseksi Taideteollisuuskeskuskoulussa. Jo 26-vuotiaana Tynell oli hankkinut niin vankan ammattitaidon, että Taideteollisuuskeskuskoulussa kaavailtiin hänen ylentämistään opiskelijasta opettajaksi. Opettajantyön sijaan Tynell lähti vuonna 1918 mukaan perustamaan Oy Taito Ab:tä, jonka perustamiskokous pidettiin Helsingissä 4.11.1918.

Perustajajäsenet ovat metallitaiteilija Paavo Tynell, kuvanveistäjä Emil Wickström, opettaja, koristetaiteilija Eric O.W. Ehrström, hopeaseppä Frans Nykänen ja taidemesenaatti, tehtailija Gösta Serlachius. Yrityksen toimialaksi suunniteltiin kullasta, hopeasta, messingistä ja raudasta valmistettavien taideteollisuusesineiden tuottaminen sekä oman pronssivalimon perustaminen.

Paavo Tynell oli Taito Oy:n johtava suunnittelija. Helena (o.s. Turpeinen) Tynell, Gunnel Nyman ja Saara Hopea työskentelivät Taito Oy:ssä teknisinä piirtäjinä, heistä tuli myöhemmin merkittäviä taiteilijoita.

Taito Oy:n toiminta oli jaettu kahtia heti aloittamisesta lähtien pronssivalimoksi ja taidetakomoksi. Liike aloitti Mikonkatu 8 Helsingissä. Vuokrahuoneistossa toimi takomo ja valimo. Taito Oy:n perustajien kiinnostuksen kohteena oli alun alkaen ollut kuitenkin taidekäsityö, joten valimosta päätettiin luopua sen jälkeen, kun kysyntää ei enää ollut.
Valimosta luopumisen jälkeen Taito Oy keskittyi taidekäsityöesineiden valmistukseen ja uudeksi materiaaliksi valikoitui tina. Taito Oy:n ns. tinakausi kesti vuodesta 1923 vuoteen 1937. Paavo Tynell suunnitteli tinasta kynttilänjalkoja, lampetteja, maljakkoja ja peilejä. Myös hopeaesineitä valmistettiin, ja tilauksia tehtiin muun muassa Suomen Pankille.

Valaisimet olivat kuitenkin Taito Oy:n päätuote ja vuodesta 1928 valaisimien valmistus sai määräävän osuuden tuotannosta. Valaisimien valmistuksen lisääntymiseen vaikutti myös yhteistyö Idman Oy:n kanssa. Taito Oy:n valmisti valaisimet ja Idman Oy puolestaan tukkukauppana hoiti valaisinten myynnin. Vuosina 1929 ja 1932 Tynell suunnitteli ja Taito Oy valmisti tilaustöitä Suomen Eduskuntataloon, ja nämä kuuluvat vieläkin Eduskuntatalon sisustukseen. Taito Oy valmisti näinä vuosina valaisimet Paimion parantolaan.

Vuosien saatossa Taito Oy:n tuotanto lisääntyi ja pikkuhiljaa alkoi myös ulkomaankauppa. Vuonna 1952 allekirjoitettiin sopimus Finnish-American Trading Corporationin kanssa koskien valaisinten vientiä Amerikkaan. Taito Oy:n valaisimia on toimitettu esimerkiksi New Yorkissa sijaitseviin Finland Houseen, joka sijaitsi 50. kadun varrella, ja Yhdistyneiden Kansakuntien päärakennukseen.

Suomessa Paavo Tynell suunnitteli valaisimia lukuisiin eri kohteisiin, messingin ollessa päämateriaalina. Merkittäviä tilauksia suunniteltiin paperitehtaisiin, kirkkoihin, elokuvateattereihin, ravintoloihin, tehtaisiin, sairaaloihin, hotelleihin sekä lähetystöihin ja tietenkin tavallisille kuluttajille.

Taito Oy fuusioitui Idman Oy:n kanssa 1953 Taito Oy:n monen perustajajäsenten myydessä osake-enemmistön Idmanille. Idman Oy painotti massatuotantoa ja lopulta lopetti Taito Oy:n yhdistäen sen omaan metallitehtaaseensa. Paavo Tynell jätti Idmanin ja jatkoi freelance-suunnittelijana jatkaen yhteistyötä monien amerikkalaisten ja suomalaisten arkkitehtien kanssa. Idman jatkoi Paavo Tynellin suunnittelemien valaisimien valmistusta vielä 1960-luvun aikana.
Eläköidyttyään 1960-luvun puolivälin jälkeen Paavo Tynell suunnitteli kynttelikköjä ja teetti niitä eri työpajoissa. Paavo Tynell kuoli vuonna 1973, jääden merkittävänä nimenä suomalaisen muotoilun ja taideteollisuuden historiaan.

Lue lisää
Huutokauppa päättyi
Vasarahinta
2 008
E
U
R
22 590
S
E
K
2 072
USD
Lähtöhinta
1 000 EUR
Huutokauppa on päättynyt.
Pohjahinta on saavutettu
Tehdyt tarjoukset (41 tarjousta)
9
A
7. helmi 2021 19:02
2 008 EUR
7
7. helmi 2021 19:02
1 958 EUR
9
7. helmi 2021 19:02
1 900 EUR
7
7. helmi 2021 19:02
1 850 EUR
9
A
7. helmi 2021 19:02
1 800 EUR
7
7. helmi 2021 19:02
1 750 EUR
9
A
7. helmi 2021 19:02
1 700 EUR
7
7. helmi 2021 19:02
1 650 EUR
9
7. helmi 2021 19:01
1 600 EUR
7
7. helmi 2021 18:57
1 550 EUR
9
A
7. helmi 2021 18:57
1 500 EUR
7
7. helmi 2021 18:57
1 450 EUR
9
A
7. helmi 2021 18:57
1 400 EUR
7
7. helmi 2021 18:57
1 350 EUR
9
A
7. helmi 2021 18:57
1 300 EUR
7
7. helmi 2021 18:57
1 250 EUR
9
A
7. helmi 2021 18:56
1 200 EUR
7
7. helmi 2021 18:56
1 150 EUR
9
7. helmi 2021 18:55
1 100 EUR
7
7. helmi 2021 18:07
1 050 EUR
9
A
7. helmi 2021 18:06
1 000 EUR
7
7. helmi 2021 18:06
990 EUR
9
A
7. helmi 2021 18:06
970 EUR
7
7. helmi 2021 18:06
950 EUR
9
A
7. helmi 2021 18:06
920 EUR
7
7. helmi 2021 18:06
900 EUR
9
A
7. helmi 2021 18:06
880 EUR
7
7. helmi 2021 18:06
860 EUR
9
A
7. helmi 2021 18:06
840 EUR
7
7. helmi 2021 18:06
820 EUR
9
7. helmi 2021 17:17
800 EUR
7
7. helmi 2021 8:53
750 EUR
8
7. helmi 2021 7:59
720 EUR
7
6. helmi 2021 23:28
700 EUR
6
6. helmi 2021 8:09
650 EUR
5
30. tammi 2021 16:49
600 EUR
3
29. tammi 2021 21:29
500 EUR
4
29. tammi 2021 19:55
400 EUR
3
29. tammi 2021 18:07
250 EUR
2
29. tammi 2021 16:51
200 EUR
1
29. tammi 2021 13:36
100 EUR
Ajat ovat aikavyöhykkeen CET mukaisia
Tietoa ostamisesta
Kuvan käyttöoikeudet

Tämän tietokannan taideteokset ovat tekijänoikeudella suojattuja, eikä niitä saa kopioida ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Teokset kopioidaan tässä tietokannassa Bildupphovsrättin lisenssillä.

Ota yhteyttä
Anna Rosenius
Helsinki
Anna Rosenius
Vastaava asiantuntija suomalainen design
+358 (0)40 1284 977

Asiakaspalvelu
Olethan yhteydessä asiakaspalveluumme, mikäli sinulla on kysymyksiä liittyen kuljetukseen, maksuun tai muihin asioihin.

Ruotsi
Puhelin maanantai – perjantai klo 9–13
+46 8-614 08 00

Suomi
Puhelin maanantai - perjantai klo 9–13
+358-9-668 91 10

Asiakaspalvelu