Helene Schjerfbeck

Maalattu 1945.
Luovuutta ja harkintaa
Schjerfbeck kirjoitti, ettei politiikka ollut koskaan kiinnostanut häntä, mutta toisen maailmansodan puhjettua poliittiset tapahtumat vaikuttivat vahvasti sekä elämään Suomen maaseudulla että taiteilijan omaan elämään. Schjerfbeck ja hänen tuolloinen taloudenhoitajansa Mina Bussman evakuoitiin naapurikuntaan, sillä hänen rakas Tammisaarensa sijaitsi aivan Neuvostoliiton itselleen vaatiman Hangon vuokra-alueen kupeessa. Vastentahtoinen pakolaisuus kesti talvisodan loppuun saakka, eikä Schjerfbeck enää palannut Tammisaareen. Suomen epävakaan tilanteen vuoksi hänen elämäänsä varjostivat sota, pommisuojat ja alituinen idän hyökkäyksen uhka. Ulkoisen epävarmuuden vuoksi hän ei kyennyt maalaamaan, ja inspiraatio palasi vasta, kun hän muutti Nummelaan Hiidenveden kauniilla rantarinteellä sijaitsevaan Luontolan kylpylään. Hän kuvaili kylpylässä viettämäänsä aikaa harkinnan ja tervetulleen yksinäisyyden ajaksi, ja hänen kirjeenvaihtonsa todistaa, että lukemisesta tuli eräänlaista eskapismia, joka salli hänen paeta rauhatonta todellisuutta.
Schjerfbeckin 80-vuotispäivänä kylpylään tulvi sähkeitä ja onnittelijoita, vaikka taiteilija oli ilmoittanut, ettei hän aikonut juhlia syntymäpäiväänsä. Hänen lähipiiriinsä kuuluivat perheenjäsenten lisäksi Gösta ja Bertha Stenman. Suomen ja Ruotsin lehdistö huomioi taiteilijan syntymäpäivän, ja ystävät, ihailijat ja laitokset lähettivät sähkeitä eri puolilta maailmaa. Muun muassa ruotsalainen taiteilija Isaac Grünewald lähetti onnittelusähkeen, ja Schjerfbeck kirjoitti, että "minä pidän sellaisten vapaitten ihmisten tervehdyksistä kuin Isack Gr." (Helene Schjerfbeck: elämänkuvan ääriviivoja, Appelberg, 1949, s. 159). Gösta Stenman ehdotti juuri tällä vierailullaan vuonna 1942, että Schjerfbeck lähtisi hänen mukanaan Ruotsiin, jossa oli turvallisempaa ja jossa hän saisi parempaa hoitoa, mutta taiteilija ei halunnut jättää kotimaataan ja sen tuttuja maisemia. Suomen poliittinen tilanne kuitenkin kärjistyi, ja Helsingin rajut pommitukset vuonna 1943 saivat Schjerfbeckin lopulta lähtemään Suomesta. Elämänsä viimeiset vuodet hän vietti Saltsjöbadenin Grand Hotelissa.
"Nuori tyttö" on yksi Schjerfbeckin Nummelanaikaisista töistä. Hänen inspiraationsa lähteenä olivat ennen kaikkea sairaanhoitajat, joita hän tapasi päivittäin ja jotka toimivat hänen malleinaan. Kuvan nuori tyttö on mukana myös Ystävykset-teoksessa, jonka Schjerfbeck maalasi vuosina 1942–1945. Emme tiedä tytön nimeä, mutta tunnistamme hänen ilmeikkäät kasvonsa ja punaiset huulensa, ja akvarellista näkee, miten taitavasti Schjerfbeck osaa käsitellä pelkistettyä persoonallista muotokuvaa.

Leena Ahtola-Moorehouse (toim.), näyttelyluettelo, Ateneum, Helsinki, 2012, ks. luettelonro 682, Ystävykset.
Kiitos Ateneumin taidemuseon yli-intendentille Leena Ahtola-Moorehouselle teoksen luettelointiavusta.